Kuinka suomalaiset voivat ehkäistä ilmastonmuutosta?

Ilmastonmuutos koskee meitä kaikkia. Pohjoismaissa se ei näy yhtä vahvasti kuin päiväntasaajalla, jossa hirmumyrskyt tuhoavat asukkaiden kodit ja koulut, rankkasateet hukuttavat viennin kannalta tärkeät viljelmät ja maatalouseläimet, ja jossa meret lämpenevät niin kovaa vauhtia, etteivät paikalliset merenelävät ehdi sopeutumaan siihen riittävän nopeasti. Vaikka me suomalaiset emme näe ilmastonmuutoksen välittömiä vaikutuksia, olemme silti yhtälailla velvoitettuja osallistumaan sen hidastamiseen. Ja mitä nopeammin aloitamme, sitä aikaisemmin kaikki tämä tuho voidaan saada loppumaan.

Ilmastonmuutos puhuttaa jatkuvasti. Lehdissä kerrotaan kaikkien aikojen kuumimmista mitatuista lämpötiloista ja kuinka kalalajeja on jäljellä enää yllätyksellisen vähän vesistöjen lämpenemisen seurauksena. Puhutaan katastrofeista ja maapallon tuhoutumisesta ja osoitetaan syyttävällä sormella ihmisiä ja heidän tekojaan, mutta kukaan ei ole kädestä pitäen näyttämässä, mitä kaikkea voisimme tehdä tämän estämiseksi. Tässä artikkelissa käsitelläänkin asioita ja päätöksiä – yksinkertaisia ja arkisia, sekä enemmän aikaa ja kärsivällisyyttä vaativia – joita suomalaiset voivat tehdä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi.

Yksityisautoilun vähentäminen

Suurin teko, jonka suomalainen voi omalta osaltaan tehdä, on vähentää yksityisautoilua. Suomalaiset ovat mukavuudenhaluisia – he menevät mieluummin omalla tutulla autolla, kuin istuvat tuntemattomien kanssa bussissa, jota kaiken lisäksi vielä ajaa joku toinen. Etenkin pääkaupunkiseudulla autosta luopuminen olisi helppoa, sillä julkinen liikenne toimii loistavasti. Tuskin on kolkkaa, jonne bussit tai metro ei kulkisi! Jos joka aamu ajaa muutaman kilometrin töihin tai kouluun, hiilijalanjälki kasvaa järjettömän suureksi. Pelkästään jokaviikkoisen kauppareissun tekeminen julkisilla edesauttaa ilmastonmuutoksen hidastumista.

Yksityisautoilun vähentäminen johtaa usein myös omasta autosta kokonaan luopumiseen. Kun pääsee tutustumaan elämään ilman omaa nelipyöräistä, huomaa nopeasti, kuinka vaivatonta se loppujen lopuksi on. Suurin osa tietenkin alkaa käyttää julkista liikennettä autosta luopumisen jälkeen, mutta jotkut – etenkin aikaisemmin vain muutaman kilometrin matkan autolla tehneet – siirtyvät suoraan kaikista ekologisimpiin vaihtoehtoihin, nimittäin kävelyyn ja pyöräilyyn. Etenkin pyöräilyä on helpotettu pääkaupunkiseudulla suhteellisen uuden kaupunkipyöräkonseptin avulla. Lisäksi Helsinki on saanut tittelin “Maailman kävelykaupunki”.

Kasvisruokavalion ja lähiruoan suosiminen

Yhden kilon naudanlihan tuottamiseen kuluu reilusti yli 15 000 litraa vettä, kun kasviksiin kuluu keskimäärin vain 300. Tämä on terveyssyiden rinnalla toinen syy, miksi monet koulut ja ruokalat ovat siirtyneet tarjoilemaan kerran viikossa pelkkää kasvisruokaa. Veden tuottamiseen kuluu järjettömät määrät energiaa, joka on useimmiten vielä tuotettu uusiutumattomilla lähteillä. Lisäksi maapallon pohjavesivarat ovat tunnetusti rajalliset, ja ne hupenevat kovaa vauhtia lihateollisuuden kasvaessa entisestään. Pienentääksesi vesijalanjälkeäsi voit siirtyä ainakin osittaiseen kasvisruokavalioon.

Saasteiden kannalta tärkeintä olisi tukea suomalaisia yrityksiä, eli ostaa Suomessa tuotettua ruokaa ja kulutustavaraa, kuten kosmetiikkaa ja kodinkoneita. Lähikaupasta ostamasi joka-aamuinen banaani tai avokado tulee kaukaa lentokoneen kuljettamana ja hiilidioksidipilven saattelemana, kun taas esimerkiksi mustikat tulevat parhaimmillaan kotikaupungistasi tai jopa itse kerääminä omasta lähimetsästä. Jos lähiruoan suosimisen lisäksi tarkkailee vielä sesonkeja, pääsee ekologisuuden huipulle; mitä vähemmän ruoan tuottamiseen tarvitaan keinovalaistusta ja lannoitteita, sitä enemmän energiaa säästetään. Suosi siis suomalaista!

Tunnin rentoutumissuihkut lyhyemmiksi

Kuuma, rentouttava suihku rankan työpäivän jälkeen saa kehon jännityksen raukeamaan ja mielen rauhoittumaan. Suihkussa oleskelu käy melkein meditaatiosta, eikä olotilasta malttaisi tietenkään millään luopua. Keho ja mieli ehkä tykkäävät, mutta ympäristö ei! Kuuman veden lämmittämiseen kuluu hirveästi energiaa, vaikkei se siltä ehkä päällepäin tunnu. Pelkästään oman suihkuhetken lyhentäminen puolella säästää luontoa hurjasti. Kun hieman lyhyempään suihkuun tottuu, se ei tunnukaan enää yhtä pahalta. Ja nopeushan pitää myös mielen virkeänä.

Kun on tottunut suihkujen lyhyyteen, voi myös veden lämpötilaa alkaa laskemaan. Vaikka lämmin vesi tuntuu ihanalta ja virkistävältä, ovat kylmän veden terveysvaikutukset paljon paremmat. Ihon kunto paranee, mieli pysyy virkeänä ja kehossa alkaa erittyä mielihyvähormoneja, kuten serotoniinia. Ja mikä parasta – luonto kiittää! Jos lyhyet suihkut kuitenkin kauhistuttavat, voi aloittaa vaikka vaihtamalla suihkut kylpyihin. Vaikka kylpyammeeseen näyttää mahtuvan tuhottomat määrät vettä, se on luultavasti kuitenkin vähemmän, kuin mitä koko suihkusession aikana käyttäisit.

Uusiutuva energia

Uusiutuvaan energiaan siirtyminen on yksi suurimmista askelista, jota tavallisena kansalaisena voi ottaa. Uusiutuvaa energiaa ovat vesi-, aurinko- ja tuulienergia sekä tietenkin puupolttoaineet. Fossiilisten polttoaineiden, eli maakaasun, maaöljyn ja kivihiilen, käyttämisen voi korvata ympäristölle ystävällisimmillä vaihtoehdoilla. Monet lykkäävät energiamuodon vaihtamista ensimmäiseen omaan asuntoon asti, sillä yleinen käsitys on, että ennen sitä ei voi vaikuttaa. Helsingissä kuitenkin jo julkisen liikenteen, tarkemmin metron ja raitiovaunun, käyttäminen tukee näitä energiamuotoja. Molemmat näistä kulkuvälineistä nimittäin kulkevat vesivoimalla.

Älä ota liikaa vastuuta itsellesi

Ilmastoahdistus on todellinen asia. Monet ihmiset kantavat omilla harteillaan liian paljon huolta ympäristön hyvinvoinnista, unohtaen täysin, että he eivät voi yksin muuttaa maailmaa paremmaksi. Ilmastonmuutoksen hidastamiseen ja lopulta pysäyttämiseen tarvitaan kaikkien yhteistyötä. Sen sijaan, että mietit pakonomaisesti jonkin yksittäisen muovituotteen ostamista tai podet jatkuvaa huonoa omatuntoa viime viikolla tehdystä kauppareissusta autoa käyttäen, sinun on ajateltava ryhmänä toimimista. Kun ympärilläsi on muita ympäristön hyvinvoinnista kiinnostuneita, näet omien tekojesi vaikutukset kokonaisuutena.