Kasvihuoneilmiöstä on puhuttu jo pitkään, mutta osalle on voinut jäädä epäselväksi, mitä se varsinaisesti tarkoittaa. Ilmiön ymmärtäminen on kuitenkin monella tapaa tärkeää, erityisesti koska se on niin keskeinen osa ilmastonmuutosta. Näin aluksi on ehkä hyvä selventää myös ilmastonmuutoksen käsitettä, joka on vakiintunut käyttöön niin mediassa kuin kansalaisten keskusteluissa ihmiskunnan aiheuttamasta ilmaston lämpenemisestä puhuttaessa. Ilmastonmuutoksessa ja ilmaston lämpenemisessä on kuitenkin itse asiassa kyse kahdesta aivan eri asiasta. Ilmastojen muuttuminen kuuluu maapallon tavalliseen, normaaliin kiertokulkuun.
Tarkasteltaessa maapalloa kymmenien tai jopa miljoonien vuosien aikasykleillä globaalissa ja paikallisissa ilmastoissa on aina tapahtunut myös muutosta. Esimerkiksi 33,9 miljoonaa vuotta sitten vallitsi oligoseeniksi nimetty geologinen aikakausi, jolloin oli huomattavasti nykyistä lämpimämpää ja lämpötilan vaihtelut olivat voimakkaita. Jääkausi vallitsi puolestaan 11 500 – 115 000 vuotta sitten. Nämä ilmastossa tapahtuneet muutokset ovat johtuneet ihmisistä riippumattomista syistä kuten maapallon kiertoradasta, mannerlaattojen liikkeistä, auringon aktiivisuudesta, merien lämpömekanismeista, vulkaanisesta toiminnasta ja asteroiditörmäyksistä.
Kasvihuonepäästöt ovat keskeinen syy ilmaston lämpenemiselle
Sen lisäksi, että nämä muutokset eivät ole olleet ihmisen toiminnan seurausta, keskeistä on, että muutokset ovat tapahtuneet pitkällä aikavälillä. Nykykeskusteluissa on siis kyse tarkasti ottaen ilmaston lämpenemisestä, jolla tarkoitetaan lyhyellä aikavälillä – viime vuosikymmeninä – tapahtunutta maapallon keskilämpötilan nousua, johon ihmiset toimet ovat vaikuttaneet. Median välityksellä voi joskus saada sen kuvan, että kyseessä olisi jonkinlainen teoria, tai mielipideasia, josta voi olla montaa eri mieltä. Näin ei asianlaita kuitenkaan ole. Asiasta kiinnostuneet voivat tutustua esimerkiksi IPCC:n raporttiin.
Kyseinen raportti on saanut tosin myös kritiikkiä. Se ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että ilmaston lämpenemisestä on olemassa lukuisia, tieteelliset laatuvaatimukset täyttäviä akateemisia tutkimuksia, joiden perusteella voidaan sanoa 95 prosenttisen varmasti, että nykyinen ilmaston lämpeneminen johtuu juuri ihmiskunnan aiheuttamista kasvihuonekaasu- ja nokipäästöistä. Tämän, kieltämättä pitkän johdannon, jälkeen pääsemmekin tämän artikkelin varsinaiseen aiheeseen, eli kasvihuoneilmiöön. Tämä sinänsä luonnollinen, normaali ilmiö on voimistunut ihmisen aiheuttamien kasvihuonepäästöjen vuoksi siinä määrin, että se on johtanut edellä mainittuun ilmaston lämpenemiseen.
Kasvihuoneilmiön fysikaalinen perusta
Kuten sanottua, kasvihuoneilmiö on luonnollinen fysikaalinen ilmiö, jossa maapallon ympärillä oleva ilmakehä estää lämpösäteilyä karkaamasta takaisin avaruuteen. Kasvihuoneilmiön olemassaolo keksittiin vuonna 1824, ja jo vuonna 1896 esitettiin teoria siitä, miten ihmiskunta voi toiminnallaan voimistaa ilmiötä ja aiheuttaa samalla maapallon lämpötilan nousua.
Kasvihuoneilmiö on herättänyt suurta kiinnostusta tutkijoiden keskuudessa aina siitä lähtien, kun ilmakehän kaasuja on pystytty 1960-luvulta lähtien mittaamaan tarkasti. Kun hiilidioksidipitoisuuksien huima nousu pystyttiin tieteellisesti todentamaan, se herätti heti reaktioita tiedeyhteisön sisällä.
Hiilidioksidipitoisuuksien nousu, jonka todentaminen johti ensimmäisen kansainvälisen ilmastokonferenssin järjestämiseen vuonna 1979, herätti suuren yleisön kiinnostuksen vasta huomattavasti myöhemmin. Tänä päivänä ilmaston lämpeneminen on asia, jota ei voi enää olla tiedostamatta. Ilmasto on jo lämmennyt, joten polttava kysymys on, miten tätä ilmiötä pystytään hidastamaan? Vahinkoja on toki jo päässyt tapahtumaan. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet ovat nousseet lähes kolmanneksen, maanpinnan keskilämpötila on kohonnut 0,74 astetta ja merenpinta on kohonnut noin 10 cm.
Kasvihuoneilmiön seurauksista
Voimistuneen kasvihuoneilmiön seuraukset ympäristölle ovat vakavat. Keskilämpötilan nouseminen ja meren pinnan kohoaminen jatkuvat, kuivuuskaudet voimistuvat kuivilla alueilla, tulvat lisääntyvät rannikkoalueilla, rankkasateet lisääntyvät jne. Arviot ympäristövaikutusten rajuudesta vaihtelevat – eihän tulevaisuuden ennustaminen ole koskaan helppoa. Vähemmälle huomiolle on kuitenkin jäänyt ympäristömuutoksien vaikutukset yhteiskuntiin ja valtioihin. Niiden arvioiminen etukäteen on myös huomattavasti vaikeampaa. Yksi niistä faktoista, jonka jo tiedämme, on kuitenkin se, että ilmastopakolaisuus tulee lisääntymään massiivisesti. Ihmiset joutuvat lähtemään pakoon asumiskelvottomista asuinpaikoista.
Yhden arvion mukaan ilmastopakolaisten määrä tulee olemaan vuoteen 2050 mennessä 200 miljoonaa. Ilmastopakolaisia on toki jo nyt. Vuosina 2008-2015 heitä on arvioitu olleen 26 miljoonaa. Ilmastopakolaiset ovat kuitenkin pääsääntöisesti liikkuneet kotimaansa sisällä tai lähialueilla, mutta tulevaisuudessa heidän pakomatkansa tulevat ulottumaan yhä kauemmas.
Voimistuneen kasvihuoneilmiön seuraukset näkyvät siis keskuudessamme jo nyt, ja sen odotetut ja odottamattomat seuraukset tulevat näkymään arjessamme myös tulevaisuudessa. Ei ole siten ihme, että toimia kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi on vaadittu jo pitkään.
Miten kasvihuoneilmiötä voi hillitä?
Töitä kasvihuonepäästöjen määrän vähentämiseksi on toki jo tehty, ja niitä tulee tehdä jatkossakin. Keskeisintä tässä työssä on energian säästäminen ja energiatehokkuuden lisääminen. Muitakin keinoja löytyy. Energialähteellä on merkitystä; uusiutuvia energialähteitä tulisi hyödyntää enemmän ja luonnonvaroja käyttää säästäväisesti, eli kierrätys ja uusiokäyttö kunniaan. Lisäksi maapallon hiilinieluista on huolehdittava. Nämä luonnolliset hiilivarastot koostuvat esimerkiksi meristä ja kasveista, soista ja metsistä. Lisäksi on tehty tutkimustyötä siitä, miten olisi mahdollista kehittää erilaisia keinotekoisia hiilidioksidin talteenottomenetelmiä.
Kasvihuoneilmiö on yhteinen asia
Kasvihuoneilmiön hillitsemisessä on tärkeintä, että siihen sitoudutaan globaalisti. Ongelman ollessa maailmanlaajuinen, tulee ratkaisuidenkin olla. Yksi keino, millä kasvihuonepäästöjen määrää on pyritty vähentämään, on ollut Kioton sopimus, johon osa teollisuusmaista on sitoutunut. Tämän lisäksi myös yksittäinen ihminen voi tehdä runsaasti asioita, joilla hidastaa omalta osaltaan kasvihuoneilmiön voimistumista, erityisesti kuluttajan roolissa. Kulutuspäätöksiä tehdessä lienee hyvä puntaroida myös sitä, miten voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ympäristön ja muiden ihmisten hyvinvointiin nyt ja tulevaisuudessa.